”Pääosin silti ainakin useimpiin ammattialojen kassoihin voi liittyä helposti ilman että kuuluu samalla liittoon.”
Ei, vaan kaikkiin. Laissa sanotaan yksiselitteisesti, ettei kassan jäseneksi liittymisehtoja saa sitoa minkään yhdistyksen tai järjestön jäsenyyteen. Syynä on se, että yhteiskunta maksaa melkein koko työttömyyskorvauksen. Kassat hoitavat lakisääteistä tehtävää ja myöntävät yhteiskunnan rahoja eteenpäin. Eli kaikkiin ammattiliittojen kassoihin voi liittyä ilman kuulumista samaan liittoon.
Mutta tästä olen vähän eri mieltä:
”Näin ollen kassan jäsenmaksu on suoraa heijastusta siihen miten tehokkaasti he toimintaa ja maksujen ohjausta pyörittävät. Tästä käykin tuskallisen selväksi, että YTK ja Nomit ovat kaikkein pöhöttyneimpiä organisaatioita tähän tarkoitukseen, eikä niiden taloudellinen tukeminen juuri ole järjellistä. ”
Ensinnäkään YTK ei ole kaikkein kalleimmasta päästä, vaan suurin piirtein edullisimmasta kolmanneksesta keskituloisella, ja suurituloisella edullisimmasta päästä, vaan ei ihan edullisin. Mutta jäsenmaksun suuruus ei riipu vain organisaation itsensä tehokkuudesta tai pöhöttyneisyydestä, vaan keskeisesti siitä, millaisia jäseniä kassa kerää. Lääkärien kassan jäsenmaksu on alin. Se johtuu siitä, että jäseneksi otetaan vain lääkäreitä, ja vaikka lääkärien keskipalkat ovatkin korkeita (ja samalla ansiosidonnaisen menot työttömyystilanteessa), työttömiä lääkäreitä on lukumääräisesti hyvin vähän. YTK:n jäsenten työttömyysaste ja varmaan myös koulutus/kouluttautumattomuusrakenne on lähempänä valtakunnan keskiarvoa kuin esim. JATKK:lla, joka ei ole mainostanut toimintaansa, ja joka on kerännyt pääasiassa korkeasti koulutettuja hyvin töissä viihtyviä jäseniä. Jos oikein tulkitsin muutaman vuoden vanhoja tilastoja, niin JATKK:lla työttömien jäsenten osuus oli noin kolminkertainen YTK:n nähden. Koska yli 10 % YTK:n jäsenistä on työttömiä, jäsenmaksukin on isompi kuin kassoilla, joissa työttömyysasteet on alempia. Niillä kassoilla, joilla on työttömiä, riittää käsittelytöitä ja korvausmaksuja – kun taas vähätyöttömillä kassoilla ei tarvitse juuri käsitellä hakemuksia eikä maksaa korvauksiakaan. Siinä työttömyysasteluokassa, ja sillä jäsenrakenteella, mikä YTK:n jäsenistöllä on, kassa lienee kulurakenteeltaan aivan valtakunnan tehokkaimmasta päästä.
Jos jäsenmaksuja haluttaisiin tasata, se tapahtuisi mainostamalla JATKK-kassaa myös kovassa työttömyysriskissä oleville. JATKKia on viime vuosina nettipalstoilla mainostettukin, ja se on kerännyt vähitellen halvan hintansa myötä myös työttömyysriskisempiä jäseniä. Vuoden 2017 alussa JATKK joutuikin nostamaan jäsenmaksujaan 20 %. Asia ei johtunut kai kassan itsensä hallinnon pöhöttymisestä, vaan työttömyysasteen noususta kassan jäsenkunnassa.
